Pääsiäisen odotus

7.4.2022 Merja Tuominen-Gialitaki

Ortodokseille pääsiäinen on vuoden suurin juhla ja siihen valmistaudutaan monella tapaa.

1990-luvulla nainen värjäämässä pihallaan pääsiäismunia

Täällä sota- ja kriisiuutisten lomassa unohtuu kokonaan, että tähän samaan aikaan on ortodoksit valmistautuvat pääsiäiseen, vuoden suurimpaan juhlaan, ja heillä on nyt menossa pitkä paasto. Sitä edeltää kolmen viikon karnevaalikausi, joka huipentuu viimeisenä viikonloppuna pidettäviin suuriin festivaaleihin.

Kreetalla tärkein tapahtuma on Retimnossa, koko Kreikan Patrassa. Tänä vuonnakaan näitä ei juhlittu koronan takia. Ironista oli, että juuri sodan alkamispäivä 24.2. oli karnevaalikauden puolivälissä olevan lihansyöntiviikon kärytorstai, jolloin palavan lihan käry täyttää kaikki ulkoruokintapaikat.

Itäisen Euroopan maista monet ovat ortodoksisia ja heidän kirkollinen kalenterinsa noudattaa samaa laskemisen tapaa kuin Kreikankin. Ortodoksinen pääsiäinen sattuu aina silloin tällöin yhteen länsimaisen pääsiäisen kanssa, muuta niiden väliä saattaa olla pisimmillään jopa viisi viikkoa. Tänä vuonna 2022 Kreikan pääsiäistä vietetään viikkoa myöhemmin kuin meidän.


Viimeisellä viikolla, suurella viikolla (Megali Evdomada), valmistaudutaan paaston päättymiseen ja sitä seuraavaan vuoden suurimpaan juhlaan.
Vrissesin kylän neidot koristavat epitafiota kirkossa pitkäperjantaina 2013

Paaston jälkeen juhla tuntuu paremmalta

Karnevaaliviikonloppua seuraa Puhdas Maanantai, jota vietettiin 7. maaliskuuta. Silloin on tapana juhlia myös kevään tuloa, lähteä perhekunnittain ulos niityille, kukkuloille ja merenrannoille piknikille tai tavernoihin.

Lapset opettelevat lennättämään leijoja ja lennättävät niitä vanhemmatkin! Piknik-ateriaan kuuluvat nyt selkärangattomat, kuten katkaravut, mustekalat ja muut nilviäiset, taramá eli mätitahna, kasvikset, lagána- tai eptazimo-leipää ja palan painikkeeksi ouzoa.

Paasto kestää 7 viikkoa sunnuntait mukaan lukien. Monet paastoavat muistakin kuin uskonnollisista syistä keventääkseen ruokavaliotaan, oppiakseen kieltäytymistä, pidättäytyäkseen vaikka somesta, elokuvista tai vain tyhjentääkseen jääkaapin. Paasto ei ole nestepaastoa eikä pidättäytymistä aterioista vaan pysytellään erossa kaikesta sellaisesta, jolla on selkäranka.

Kala on paastosääntöjen mukaan sallittua tiettyinä päivinä, kuten 25. maaliskuuta, joka Kreikassa on paitsi Marian ilmestymisen päivä myös itsenäisyyspäivä. Juuri nämä paastosäännöt (ja menneiden vuosisatojen raaka-aineiden puute) ovat opettaneet kreetalaiset luovasti valmistamaan ruokaa kaikesta siitä, mitä käsillä on.

Paastosääntöjä ei myöskään noudateta kirjaimellisesti: kerran eräällä virallisella suomalaistoimittajien vierailulla Toplún munkkiluostariin igumeeni kiitti vieraitaan myhäillen ja totesi, että teidän takianne mekin voimme tänään luistaa paastosta! Ja aina keväisin kun paastoaikaan palaan talvenvietosta Vamosiin, on isäntäperheelläni lounas odottamassa, heille paastoruokia, minulle lihaa.

Monet paastoavat vain viimeisen viikon, Megali Evdomadan, suuren viikon ajan. Silloin jo valmistaudutaan paaston päättymiseen ja sitä seuraavaan vuoden suurimpaan juhlaan.


Karidin luostarissa kyläyhdistys tarjoili rahkapiirakoita itsenäisyyspäivän kunniaksi

Kreetalla kevät saapuu paastopöytään

Kreikassa kasvukausi on jo pitkällä, ruoho peittää kukkulat ja kevät kukkii runsaana. Ulkona viihtyvät juurekset ja talviset lehtivihannekset ovat parhaimmillaan ainakin rannikkoa lähellä olevilla viljelmillä.

Kaalin aika alkaa olla ohi, mutta pinaatti on juuri nyt komeata, samoin mangoldit, purjot, ja lehtiselleri. Etelärannikon kasvihuoneista saadaan tomaatit, munakoisot ja kesäkurpitsat. Etanoiden paras korjuuaika on sellaisina iltoina, jolloin lämmin kevätsade kastelee maan, katkaravut pyydetään kun merivesi on vielä viileää. Mustekalat poimitaan useimmin pakastealtaista, pakastaminenhan mureuttaa ne.

Sitrushedelmien runsain kausi on nyt. Lampaat ovat poikineet vuoden vaihteessa, karitsat ovat saaneet kolme kuukautta äidinmaitoa, nyt ne vieroitetaan ja lypsäminen alkaa. Maito valmistetaan juustoksi ja pääsiäisestä eteenpäin sen menekki kasvaa huomattavasti.


Viimeisen pääsiäisviikon aikana paasto on entistä tiukempi, varsinkin pitkäperjantaina. Silloin ruuat ovat mustia ja jopa öljyttömiä ja usein syödään vain kypsentämätöntä ruokaa.

Seesamitahnan eli tahínin sesonki on juuri pääsiäispaaston aika, samoin halván eli makean seesamitangon. Viinitarhoissa varhaisimmat viinilehdet alkavat kasvaa ja niihin kääritään riisiä, sipulia ja aromaattisia yrttejä herkullisiksi alkupaloiksi. Tsatsíkin sijasta saa taramosalataa, pääruokana pinaattirisottoa tai isoja katkarapuja ja makaronia, favaa, kukkakaalimuhennosta eli jahnía, purjojahnía, perunastifádoa, papuruokia tuoreista ja kuivatuista, latva-artisokkaa härkäpapujen kera, kikherne- ja linssikeittoja, pastakeittoja, jättipapuja uunissa, munakoismuhennoksia, friteerattuja kesäkurpitsoita…Riittäähän siinä valinnan varaa kun lisäksi löytyy hortaa, pähkinöitä, viljaa, oliiveja jne. Kyllä kreetalaisetkin miehet osaavat olla kranttuja, eivät he näitä söisi elleivät ne maistuisi hyviltä!

Kerran jutellessani Kreikan Makuakatemian (vain Kreikassa voi olla sellainen!) puheenjohtaja Panajotopouloksen kanssa huomautin hänelle, miten minun mielestäni paastoruokien raaka-aineet ovat samat kuin afrodiisissä (lempeä nostattavissa) ruuissakin. Antonis katsoi minua pitkään, räjähti nauramaan ja totesi minun olevan oikeassa. Ja samalla hän murjaisi jotain painokelvotonta munkkiluostareista ja kirkkoisistä.


Pajunkissoja, rairuohoa ja lautasellinen punaisia munia

Piinaviikon piina

Viimeisen pääsiäisviikon aikana paasto on entistä tiukempi, varsinkin pitkäperjantaina. Silloin ruuat ovat mustia ja jopa öljyttömiä ja usein syödään vain kypsentämätöntä ruokaa.

Kodeissa kuitenkin valmistaudutaan jo pääsiäisen notkuviin pöytiin. Maanantaina kalkitaan pihat ja kiviaidat, tiistaina siivotaan sisällä. Keskiviikkona alkaa leipominen, pipareita ja pullia, kananmunia värjätään punaisiksi ja niitä piilotetaan tsureki-pullan sisään.

Nuoret miehet kokoavat pääisäiskokon aineet kirkon läheisyyteen ja pukevat olkinuken Juudakseksi, perjantaina tytöt kukittavat kirkoissa nk. Jeesuksen haudan, ikonitelineen, jota kannetaan pitkäperjantai-iltana pitkässä kulkueessa ympäri kylää.

Lampaat teurastetaan loppuviikolla ja koko ruho valmistetaan monenlaisiksi perinneherkuiksi. Mutta koko pääsiäislauantai on vielä paastoaikaa puoleen yöhön saakka. Silloin kokoonnutaan kylän kirkolle ja kun ikonostaasiin on sytytetty uusi Jerusalemista noudettu tuli puolenyön aikaan, päättyy siihen paasto. Miten pääsiäisviikko, Megali Evdomada, suuri viikko, näkyy Vamosissa, siitä kerron kun sinne pääsen.

1990-luvulla kuvattu valkohuivinen mustapukuinen nainen ja suuri kulho punaisia pääsiäismunia
Puotimme on auki. Astu sisään!
👆
Puoti